torstai 29. joulukuuta 2011

Pukeutumisen sietämätön vaikeus

Joskus harrastusta aloitellessani kuvittelin leikkiväni naista aika paljon enemmän kuin mitä nykyään totean tekeväni. Se vaan ei ole mun juttu lainkaan, ja vaikka rautakautiset ja keskiaikaiset naisten vaatteet on sikapäheitä (etenkin luonnossa, malleista ajanmukaisesti toteutettuna) niin ajatus että itse pukeutuisi naiseksi on lähinnä ristiinpukeutumista, eikä edes kovin kivaa sellaista. Eikä vähiten siksi, että koska naiseksi pukeutuu lähinnä tilanteissa joissa arvelee törmäävänsä aggressiivisiin idiootteihin jos ei, sitä tulee tehtyä suhteellisesti enemmän sukupuolistereotypioihin takapajuisesti suhtautuvissa paikoissa. Älkää vittu puhuko mitään puolalaisista miehistä ja ojista ja Wolinista. Tosin kesäkuumalla on myös mukavaa pukeutua yhteen ilmavaan vaatekappaleeseen sen sijaan, että soveltaisi tekokuituista binderia 30 asteen helteellä. Stnan tissit. Onhan niillä kiva leikkiä mutta ihan turhat kapineet ovat muuten.

Sentään Harmaasusissa tästä 'sukupuoli-evvk-kunhan-mua-ei-lueta-naiseksi' asenteesta ei ole tullut valittamista. Kukaan ei ole ainakaan henkilökohtaisesti sanonut mitään. Ja onhan niistä naistenvaatteista se ilo että tyttöystävällä on jotain mitä laittaa päälleen, tuskin niistä siis kaikista hankkiudun eroon, mutta mutta... jos se histelkirppis keväällä järjestyy, siellä tulee olemaan reilu määrä vanhoja koruja.